Päivä Helsingissä

Aamulla, todella varhain kampesin itseni ja pikkuisen ylös. Käärin tulppaanikimput tuliaisiksi ja söin pikaisen aamiaisen.

Pakkasin molemmille laukut, neidin ja lähdimme ajelemaan.

Olimme perillä jo ennen yhdeksää ja menimme pyörimään Stokmannille odottaen että siskoni ehtisi keskustaan. Siellä oli kovat loppualet menossa, mutta kerrankin olin järkevä enkä ostanut sitä mitä mieli teki. Olen hirveän ylpeä itsestäni, sillä yleensä hullaannun ja ostan ihan ostamisen ilosta. 

Aamupala numero kaksi syötiin Picnicissä juoruten kuulumiset. Kun olimme saaneet energiatasot täyteen iskimme kauppoihin. Jo tunnin kuluttua olin tehnyt sen verran tuhoa tililleni, että päätimme etsiä mukavan lounaspaikan, mihin mahtuisimme ostostemme ja kärryjen kera. Siskoni suosituksesta menimme Fratelloon. Paikka oli juuri sopiva meidän tarpeisiin ja suussa sulavien vuohenjuustoleipien jälkeen jatkoimme matkaa sillä molempien vankkureista alkoi kuulua äninää.

Shoppailumme loppui siihen ja suuntasimme siskolleni, missä meille loihdittiin ihanaa pizzaa. Vatsa täynnä lähdimme illansuussa kotia kohti. 16h pikareissu oli voimia vievä, mutta silti niin ihana piristysruiske arkeen.

Kotiin tultuamme kokosin saaliini olkkariin.

Kummasti ovat ajat muuttuneet. Normaalisti tälläisen keikan jälkeen sohvalle kerätty kasa vaatteita on minulle, nyt en edes viitsinyt sovitella mitään vaan keskityin täysin pikku Bambin garderoopin täydentämiseen :). Tulihan sitä itsellekkin jotain pientä hankittua...

Täydelliset toppahousut

Olen jo muutaman vuoden yrittänyt metsästää alennusmyynneistä hyvin istuvia toppahousuja. Tänä talvena tarpeestani tuli akuutti pienokaisen myötä, sillä olen ollut ulkona tänä talvena enemmän kuin yhteensä edellisen 10 vuoden aikana.

kuva, kuva, kuva

En ole lasketellut pian 15 vuoteen, joten toppikset tulisivat vain pihalla oleiluun/kävelylenkeille. Tästä syystä en halunnut maksaa housuista hirveästi. Kolusin tänäkin vuonna urheilukauppojen alennusmyynnit toiveissa löytää ne hyvin istuvat, mutta turhaan. Luovutin ja olin jo päättänyt kerrospukeutua tämänkin talven.. kunnes yksi päivä pörrätessäni kapungilla poikkesin Ginan myymälään ja siellä ne olivat!?

Hieman skeptisenä pyörittelin housuja kädessäni, en edes tiennyt Ginan myyvän ulkoiluvaatteita.  Aluksi en ollut kovin innoissani valkoisista kanttauksista, mutta koska housut olivat niin halvat kiikutin ne kassalle. Ajattelin värjääväni kanttaukset mustiksi jos ne vielä kotonakin ärsyttävät silmää.

 

Illalla vedin housut jalkaani ja lähdin testaamaan niitä. Kanttaukset eivät enää pistäneet silmään niin pahasti ja housut osoittautuivat hyväksi ostokseksi. Pitävät kylmän poissa, sukkahousujen kanssa ei tule kylmä  -18 asteessakaan ja istuvat täydellisesti, mitä nyt pituudessa voisi olla muutama sentti lisää. Mutta jos maksoivat kokonaisen 10 euroa niin sekään ei haittaa :).

Baby let's go to Stockholm

Miehelläni oli muutama vapaapäivä ja päätimme tehdä pienen reissun talviseen Tukholmaan. Reissuun lähteminen parin kuukauden ikäisen vauvan kanssa hieman jännitti, mutta turhaan. Neiti nukkui laivalla hyvin ja rattaiden kanssa ei ollut ahdasta kuin taxfreessä. Lisäviihtyvyyttä toi hytissä ollut telkkari, joka viihdytti myös iltaisin näyttämällä live ohjelmaa suoraan yökerhon lavalta. Mikäs sen mukavampaa kuin katsella sängyllä maaten esiintyviä artisteja. 

Aamulla satamaan saavuttua pakkasimme neidin rattaisiin, mihin hän sammuikin heti. Siljan terminaali on sen verran kaukana keskustasta, että päätimme hypätä bussiin. Vitkastelimme lähtöä että välttyisimme suurimmalta ruuhkalta, mutta ilmeisesti niin oli ajatellut tehdä 30 henkinen kouluryhmäkin.. Nooh sopu sijaa antaa ja mahduimme kuin mahduimmekin kaikki bussiin, vaikka käytöstapoja hieman peräänkuuluttaisin. 

Sää meitä ei suosinut. Lunta tuli välillä vaakasuoraan ja jäätävä tuuli palellutti reidet samantien.

Osa vanhankaupungin kaduista oli suljettu ja loput täynnä lumisohjoa. Kävi kuntoilusta työntää rattaita 6 tunnin ajan siinä säässä.

Jäimme bussista pois Södermalmilla, missä kävin muutamassa vintage liikkeessä ja kirpputoreilla. Tällä kertaa pettymyksekseni lähdimme jatkamaan matkaa vain yhden pussin kanssa. Löysin ihanan vanhan tarjottimen. Viime kerralla kannoin sormet verillä painavia kasseja samojen liikkeiden jälkeen.

Södermalmilta jatkoimme vanhaan kaupunkiin. Sään piiskatessa kasvoja rämmimme sen nopeasti läpi. Pysähdyimme vain hetkeksi lämmittelemään pienee kahvilaan.

Keskustassa lumet oli aurattu paremmin, eikä tuulikaan päässyt niin kylmästi puremaan. Pystyi jo vähän nauttimaan näkemistään jouluvaloista ja kauniista Tukholmasta. Granit-liikessä minun on päästävä aina käymään, eikä liikkeen valikoima tuottanut pettymystä tälläkään kertaa.

NK:n jälkeen alkoi rattaissa loppumaan tila ja päätimme käydä vielä syömässä ennen laivalle palaamista.

Bussit kulkivat todella usein ja rattaiden kanssa liikkuessa oli bussi ehdottomasti kätevin kulkuväline.  Nopeasti kului aika Tukholmassa ja edessä olisi enää kotimatka. Pikku Bambi nukkuin koko ajan ja heräsi vasta hyttiin päästyämme. Päätimme tulla uudestaan keväällä/kesällä, kun ei olisi niin raskasta liikkua eteenpäin kärryjen kanssa. Ihana pikkureissu piristi kummasti arkea. 

Ainoana miinuspuolena koko reissussa oli laivan huono ruokavalikoima. Tarjolla oli buffet, a la carte-ravintoloita 2kpl tai alaluokkainen kahvila/ravintola. Emme kumpikaan ole buffetin ystäviä ja kummankaan a la carte-ravintolan listalta ei löytynyt mieluisaa ruokaa. Jos halusi jotain muuta oli tarjolla kämyinen ravintola promenadin kyljessä, josta sai einesruokia tuunattuna. Kokeilimme kerran paikan ruokia ja puolet jäi syömättä.. Täytyy kyllä sanoa että Viikkarilla on paremmat. Nyt kun uusi laiva tuli vuodenvaihteen jälkeen reitille voisikin lahden yli mennä mielummin heidän kyydissään. Satamapaikkakin on kätevän lähellä keskustaa.